Minulla on kuitenkin jo uutta suunnitelmaa tulilla. Pienen lykkäyksen se aiheuttaa, mutta ei kuitenkaan mitään hirveän dramaattista. Olen tässä parina päivänä siis alkanut valmistautua henkisesti. Kalenteriin on merkitty uusi päivämäärä ja mieli on taas toivoa täynnä. Puhelin on täynnä vanhempien kuvia ja yllätän itseni tämän tästä katselemasta niitä haaveillen. Kyllä meille tulee pentuja taloon vielä tänä syksynä.
Kuumetta tietysti nostattaa se, että lähipiirissäni on hirveä määrä koirauutisia. Pari läheistä ystävääni toitottavat pentukuulumisia; toinen haki vauvelinsa muutama päivä sitten kotio ja toinen odottaa malttamattomana luovutusikää. Olen hirveän iloinen heidän puolestaan. Myös monet etäisemmät kaverit ja hyvänpäiväntutut ovat ottaneet karvaista perheenlisäystä. Kai se on tuo kesä..
Odotellessani minuunkin on iskenyt jokin ihmeellinen nesting -ilmiö. Etsin taukoamatta täydellistä petiä, laitan kotia ja jopa leivon. Olen ehkä tullut hulluksi. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti