Uutisia uutisia!

IIH!

Äitini soitti minulle tänään. Olen jo aiemmin maininnutkin, että laumanjatkeeni ja huskyjeni bestis Myrsky tarvitsisi omaa laumaa ja vahdittavaa. Tällä hetkellä Myrsky vahtii lähinnä naapurin koiria, mutta sitäkin vahtimista rajoittaa tietysti puska-aidat.

Äiti teki minulle tuossa joku aika sitten tunnustuksen, josta olin todella ihmeissäni. En nimittäin odottanut sitä ollenkaan. Äiti sanoi pikkutytöstä asti haaveilleensa kettuterrieristä. Kuulemma joskus pikkulapsena äiti oli nähnyt tilanteen, jossa naapurin vapaana kulkeva karkeakarvainen kettis oli tarttunut ohitse kulkevan hienostofrouvan kalliseen turkkiin ja näin ikään heistä oli muodostunut sellainen kirkuva-muriseva oman akselinsa ympäri pyörivä karvevaali, kun koira ei halunnutkaan irroittaa. Silloin äiti oli rakastunut kettuterriereihin.

Meillä on aina ollut keskikokoisia ja isoja koiria, ei koskaan pieniä. Oikeastaan en ollut tullut ajatelleeksi, että kukaan perheestäni haaveilisi pikkukoirasta. Vähän aikaa sitten äidillä oli viikon hoidossa naapurinsa jackrusselinterrieri, ja arvasin, että kuume humahtaa päälle. Äiti on puhunut haluavansa kettiksen erään tuttunsa nartusta, joka kuitenkin teki yllärit ja iski juoksunsa päälle ennen kuin isäehdokasta oli edes valittu. Mummu kuitenkin vinkkasi äidille nähneensä lehdessä kettiksen pennuista ilmoituksen. Ja kas niin lähdemme huomenna pentuja katsomaan.

Kuva on lainattu tyylikkäästi wikipediasta. Itseasiassa minulle paljastui vasta tänään, että äippä hinkuu nimenomaan kuvanmukaista karkeakarvaista koiraa, jotenkin olin kuvitellut meidän puhuvan sileäkarvaisesta mallista. 

Tästäpä sitten lähtee terriereihin tutustuminen käyntiin. Kuinka pieni panta pitää ostaa terrierin pennulle? Sehän on ihan tuhottoman pieni! Kyllä Myrsky hämmästyy...

Toim. Huom! Olin kuulemma kertonut tuon kettistarinan sen verran väärin, että äitihän ei sittenkään nähnyt tätä karkeakarvaista kettistä minkkiturkissa kiinni - se oli mummuni pikkutyttönä sota-aikana, ja se sattui vielä olemaan hänen kettiksensä. Pelkkä mielikuva silti riittää jo rakastumaan tällaiseen anarkistikoiraan!