Uusi kotiluola

Yleensä, kun joku koirista pääsee ihan yksin mukaan autoon, on tapahtumassa jotain erikoista. Koda on päässyt jokusen viikon ajan yksin autoon, sillä olemme alkaneet harrastaa Doboa, jotta Kodan takapään lihaksistoa saisi vahvistettua. Koda ei siis aluksi aavistanutkaan, että olimme menossa jonnekin aivan muualle.

Kun käännyimme metsän ympäröimille pikkuteille, Koda heräsi ja innostui. Ei doboon mennessä ole metsää? Pääsenkö lenkille? Mikä on tämä ihana tuoksujentäyteinen paikka?

Tässä paikassa Koda ei tosiaan ollut koskaan aiemmin vieraillut. Koda oli selvästi kovin levoton. Ehkä se aisti minusta, että kyseinen paikka on jotenkin erikoinen. 

Kävelimme sammalilla ja varvuilla peitetyssä metsikössä ja mukavilla pehmeillä teillä, jossa kynnet ja anturat eivät kulu huonoksi. Koda ulvotteli ja pomppi. Paikka oli aivan kertakaikkiaan sen mieleen. Se halusi juosta vapaana ja valitti kohtalostaan olla hihnassa, vaikka käytössä oli fleksi ja 5m liikkumavara. Ihan superkiva paikka.

Sinnepä siis kelpasi uusi kotiluola perustaa.