Kaikki koirani ovat syntyneet syksy-alkutalvi -akselilla, paitsi Shanti, joka rikkoo rutiinin viettämällä synttäreitään jo heinäkuussa. Nyt loppurypäs on avannut kauden. Koda ja Naga täyttivät 3.v 3.8. ja 15.8. eli aikuisia miähiä ollaan. Seuraavana eli 18.10. on vuorossa on Rudolf, joka täyttää 2.v. Polar viettää siitä kuukauden päästä 13.11. vuoden.
Lähiaikoina laumassani on ollut kuohuntaa. Tämän vuoden juoksut ovat alkaneet. Shanti juoksi ensimmäiset juoksunsa kuun vaihteessa ja tätä seurasivat J:n Fiina, Riesling ja Cayenne. Nyt Polar puskee ensimmäisiä juoksujaan. Koirat ovat siis kuukauden putkeen olleet nartun hajussa ja pojilla alkoi mennä hiukan turhan lujaa. Koda ja Rudolf ottivat aika ärhäkän painimatsin, jonka seurauksena oikeastaan vähän ajattelin, että kun rahatilanne ja hetki ovat sopivia, Koda voisi vaikka päästä kulkusistaan. Tuntuu vähän siltä, että kaikki laumani kaikki dynaamiset ongelmat johtuvat siitä, että Koda kyykyttää Rudia. Kodalla en kuitenkaan kai aio ikinä pentuja teettää, kun se on niin jäätävän iso ja vetokoiranakin sellainen laiskemman puoleinen. Ihan yhtä lailla se voisi olla leikattu, jos lauma sitten pelaisi paremmin.
Toinen minua lähiaikoina mietityttänyt aihe on Polar. Polarissa on nimittäin pikkuinen ongelma. Polarin emä on loistava karkaamaan tarhoista, ja se on opettanut tämän ihanan taidon Polarille pienestä pitäen. Koko elämänsä aikana Polar on pysynyt täsmälleen kahdessa tarhassa, ja niissäkin epämääräisen epäsäännöllisesti. Kaikista muista se tulee ulos HETI. Niistä kahdesta sitten sitä mukaa, kun on hetken pyöritellyt rubiikinkuutiota. Se tursuu ihan käsittämättömistä neulanrei'istä ulos tarhasta. Se on paitsi aiheuttanut minulle jäätävän määrän harmaita hiuksia, nyt tänään tämä houdinikaksikko on myös maksanut minulle lemmikkijänekseni ja rottieni hengen. Alan olemaan hiukan kiukkuisen puolella tässä. Ei se tietenkään ole mitään muuta kuin luonnollista siltä koiralta, että se listii sen pupun, kun kerran riistaviettiä on. Mutta täytyy kyllä sanoa, että tuli tippa linssiin ja ....tuskäyrä on kooltaan aika kohtuullinen jo.
Kun asuu vuokra-asunnossa, sellainen kunnon kaikenkestävän tarhan tekeminen on aina vähän kiikunkaakun asia. Totta kai tarhoissani on helmat ja kaivuunestot ja tästä tilanteesta johtuen säädän ja parantelen niitä säännöllisesti. Ongelma vaan on, että niin kauan, kun siinä ei ole betonipohjaa, niin se pirulainen vaan tuntuu tulevan ulos niistä rakennelmista enemmän ja vähemmän tasaiseen tahtiin. Ja vuokra-asuntoihin ei oikein tuosta vaan laiteta betonivaluja. Tämä hiivatin kilpajuoksu alkaa vakavasti ottaa pannuun.
