Myrsky 6kk

Äitini ja isäpuoleni luona asusteleva kaukkarikaverimme Myrsky täytti puoli vuotta! Kokoa löytyy aika lailla. Säkää emme ole Myrskyltä mitanneet. Se on kuitenkin Nemoa jonkin verran korkeampi ja Nemon säkäkorkeus on 65cm. Painoa Myrskyltä löytyy 40kg.  Laumanvartijuus näkyy Myrskystä jo hiukan. Kuulin, että se on muutamaan kertaan alkanut haukkua pihaan tulevia autoja, mutta rauhoittunut sitten, kun on tajunnut kuka vieras on.

Myrsky on saanut pihaan hienon aitauksen, jossa olemme käyneet silloin tällöin leikkimässä. Vaikka Myrsky on iso, se on älyttömän heinovarainen ja hellä ja leikkii todella nätisti Kodan ja Nagan kanssa. Yhden kerran meinasi itselläni kyllä sydän pysähtyä, kun poitsut olivat leikkimässä ja yhtäkkiä huomasin, että Nagalla oli yhtäkkiä koko selkä veren peitossa. Pienen tutkinnan jälkeen huomasin, että Myrskyltä olikin vain lähtenyt hammas ja se oli leikkiessä sutannut Nagan omalla verellään.

No, ainahan sitä sattuu ja tapahtuu näiden elukoiden kanssa. Myrsky on kuitenkin hyvin hellä ja luotettava, lempeä jättiläinen. Olen iloinen, että meillä on tällainenkin tyyppi kaveripiirissä.

Onnittelut puolivuotisesta taipaleesta jättivauvalle! :)

Haaste

Sain haasteen Laske taivaan värit -blogin kirjoittajalta. Ohjeet ovat seuraavat.

1. Each person tagged must post 10 things about themselves.
2. They must also answer the 10 questions the ' tagger ' has set for them.
3. They must create 10 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
4. They must then choose 10 bloggers with less than 300 followers and tag them in their post.
5. These lucky bloggers must then be told.

Koska blogini on koirablogi, ajattelin näin ollen vääntää kaikki saamani kysymykset myös koira-aiheisiksi. Ne eivät siis alunperin ole olleet sellaisia, mutta otin vain vapauden sörkkiä ne sellaisiksi. En kyllä varmaan jaksa itse laittaa tätä eteenpäin, mutta taidan viihdyttää itseäni vastailemalla. :)

10 koirafaktaa minusta:

1. Päreeni palavat ikävän helposti koulutustilanteessa. Joudun aika usein lopettamaan koulutustuokion siksi, että huomaan lämpeneväni liikaa.
2. Ostin juuri pannantekovermeitä; aion kokeilla tehdä pennuille pannat. Olen aika innoissani.
3. Pakastimeni hajosi muutama päivä sitten, ja nyt joudun taas tuskailemaan raakapakasteiden ja pakastinlokeron kanssa. Onneksi uusi pakastin on jo tiedossa.
4. Kun muut paasaavat koiranpentujen tuoksusta, itse en voi vastustaa niiden polkuanturoita. Mikään maailmassa ei ole niin ihanan tuntuista kuin pienen pennun iskemättömät polkuanturat.
5. Tahtoisin käydä koiranomikoulutuksen, mutta se on pirun kallis. En tiedä saavutanko tätä haavetta ikinä.
6. En jostain syystä oikein välitä narttukoirista. Tai siis en jotenkaan osaa ajatella itselleni narttua. Urokset tuntuvat luontevammilta.
7. Lähiaikoina kaikki rahani on kulunut koirien juttuihin, jotka eivät edes ole olleet tarpeellisia. Minusta on tullut välineurheilija!
8. Haluaisin jo omakotitaloon asumaan, jotta saisin kasvattaa laumaa parilla aikuisella vetokonkarilla.
9. Rakastan höpötteleviä koiria. En siis haukkuvia, vaan sellaisia juttelevia.
10. Olen aika laiska imuroimaan karvoja kämpässä. Yritän parhaani mukaan imuroida kerran viikossa.

Saamani kysymykset:

1. Mikä on hienoin koira-auto?
   En oikein tiedä koira-autoista paljoa. Koira-autoon pitäisi mahtua kärryt ja kaikki muut vetovehkeet. Tällä hetkellä minulla on pikkuinen Ford Ka ja se ei todellakaan ole hirveän hyvä koira-auto, vaikka muuten siitä tykkäänkin. Haaveautoni on mini, mutta sekään ei kyllä mene koira-autosta..
2. Lemppari koiravuodenaika?
   Talvi tietysti. Varmaan kaikki siperialaisten omistajat ovat sitä mieltä. Silloin on paras harrastaa.
3. Unelmien koiratyöpaikka?
   Ehkä joku safari. Tykkäisin varmaan myös vetää kursseja, jos siihen olisi osaamista.
4. Kivoin koirakauppa?
   Musti ja mirri, Antassu, Nallen polku
5. Kihara vai suora turkki?
   Suora
   
6. Shortsit vai hame?
   Miten tästä muka saa koira-aiheisen?! :D Vaatteista voin sanoa, että Nemo käyttää paukkupakkasilla toppamanttelia ja tossuja, kun on vilunherkkä.
7. Viimeisin koiraelokuva?
   Luulenpa, että Pentujengi alaskassa.
8. Oliko kiva?
   Olihan siinä valjakkoja. Otti kuitenkin vähän päähän, että kyseisessä elokuvassa tehtiin ihan muutaman kuukauden vanhoista pennuista valjakko ym. realistista, vaikka lapsille suunnattu leffa olikin.
9. Paras koirakarkki?
   Pennet tykkää kuivatusta maksasta, josta Nemo ei sitten taas tykkää yhtään. Kaikille kelpaa sellaiset perus pehmonamit koulutettaessa.
10. Tällä hetkellä eniten ärsyttää?
    Tarttee lähteä taas pissattamaan, vaikka pylly painais tonnin tässä penkissä!

Väsynyt Nakkevauva

Kasvaa niin että korvissa kohisee !

Pennut ovat nyt 14 ja 12 vkoa vanhoja. Molempien väritys tummuu tummumistaan ja vaikuttaa oikein hauskalta. Yksinjäämistä ollaan harjoiteltu vaihtelevalla menestyksellä. Joskus olen tullut puhtaaseen kotiin uneliaasti haukottelevien enkelien luo, joskus taas olen joutunut moppaamaan puoli tuntia ennen kuin olen edes päässyt tutkimaan tuhojen määrää. Ruokahalu molemmilla pennuilla on tasaantunut: Koda ei enää hotki ja Naga ei enää nyrpistä nenäänsä ihan jokaiselle ruualle, mitä eteen lasken.

Kodasta on tullut varsin valtava. En oikein jaksa edes nostaa sitä enää, varsinkaan kun sen jättimäinen ego ei salli sen sortuvan sylikoiraksi eli rimpuilu ja kiljuminen on taattu. En kuitenkaan ehkä luonnehtisi Kodaa sanalla äänekäs, mutta äänenkäytöltään se on melkoisen monipuolinen. Listalta löytyy jos jonkinmoiset laulut ja kurklurtukset. Mitä enemmän Koda kasvaa, sitä suuremmaksi käy myös sen itsetietoisuus. Odottelen innolla sitä murrosikää, kun nyt jo jokaisen kiellon päälle täytyy inttää ja kokeilla sataan kertaan, mitä tapahtuu, jos vaikka ei totteliskaan.

Naga eli mamin oma hukkapala vauveli on lunastanut paikkansa lauman pusunarkomaanina. Mitä kauemmin Naga on laumassa ollut, sitä paremmin olen ymmärtänyt, kuinka pirun hitaasti se lämpeää. Alun luoksetulo-ongelmat on pääpiirteittäin päihitetty luottamusharjoituksilla ja meidän välisen siteen vahvistamisella. Naga on pojista se, joka uskoo, kun sanotaan (ainakin vielä). Vaikka Nagetti on pikkuinen pusukoikkeli, kannattaa miettiä pari kertaa, jos meinaa pölliä siltä herkun. Saattaapi nimittäin saada aika hyvällä tahdilla turpaansa, vaikka olis kuinka iso koira. Ihmisille Naga ei rähjää, vaikka herkun ottaisi pois, mutta varsinkin Kodan himokas töllöttäminen on sille joskus hiukan liikaa.

Rokotukset

Olempa unohtanut tämänkin jutun kirjoitella! Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Pennelit rokotettiin viime viikolla. Molemmat rokotettiin siis samaan hyömyyn, Koda hiukan yli ja Naga hiukan alle 12-viikkoisena. Ensimmäinen rokotus maksaa normaalisti kyseisessä paikassa 50€, mutta minulta kuitenkin veloitettiin vain 80€. Kannatti ottaa pennut samaan aikaan, saa paljousalennuksia! Hah hah.

Lääkärireissu oli mukava. Koko talo täytyi tutkia lattiasta kattoon ja katosta lattiaan, eikä siinä jupakassa kerennyt edes huomaamaan yhtä piikkiä. Lääkäri tutki molempia myös noin yleisesti, kurkkasi korvat ja hampaat ja sen sellaista. Nagasta lääkäri huomautti, että toinen kives ei ollut vielä laskeutunut, eikä se tuntunut olevan nivusissakaan. Lupasi tarkistaa uudelleen tehosterokotusten ollessa ajankohtaisia. Toivottavasti se sieltä putkahtaa ilman sen kummempia komplikaatioita.

Molemmat riiviöt olivat rokotusten jälkeen pikkuisen veto pois ja tokkuraisia. Päivä meni nukkuessa, iltaa kohden taas piristyivät. Olen itse oikein tyytyväinen ja pentusille jäi hyvä kokemus eläinlääkäristä. Nappiin meni!

Mökkeily

Halloweenin vietto on kuulunut tyttöporukkani perinteisiin jo useamman vuoden. Tänä vuonna lähdimme viettelemään tyttöilyaikaa ystäväni mökille. Illan kulku oli rauhallinen ja rento; saunoimme, herkuttelimme, hilluimme pyjamissa ja höpöttelimme niitä näitä. Karvaista seuraa reissulla edusti oma laumani ja ystäväni kissaneiti, josta unohdin ottaa kuvan.

Pennet siis näkivät kissan ekaa kertaa! Tapaaminen meni ihan hyvin. Kissa oli suhteellisen ok pentujen kanssa, ei yrittänyt läimiä. Hiukan sähisi, jos tulivat liian liki. Naga alkoi ärsyttävästi haukkua tutkiskellessaan kisua ja äänenkäyttöön täytyi kyllä välillä puuttua, mutta muuten meni aika moitteettomasti.

Pennelit törmäsi mökillä myös paljon muihinkin uusiin juttuihin. Tutustuttiin uusiin ihmisiin, käytiin katsomassa saunaa, nähtiin lampaita, nukuttiin mamin kainalossa patjalla lattialla, maistettiin hiilihapollista juotavaa..

Koda ja omituinen sihisevä Fanta.

Myös se oli uutta, että oltiin ekaa kertaa yötä pois kotoa. Ja siitähän se vasta rumba syntyikin. Pentusille oli ihan hirveän vaikeaa rauhoittua illalla ja asettua aloilleen nukkumaan. Yöllä vaihdettiin asentoa, herättiin piippaamaan, ravattiin pitkin mökkiä ja heräteltiin yöpissalle. Nemolle poissa kotoa yöpyminen ei onneksi aiheuttanut koti-ikäviä, kun on jo kokenut kyläilijä.

 Olivathan ne suloisia sen hetken, kun saivat rauhoituttua.

Neppari ja taustalla tottumattomat retkeilijät.

Kotiinpaluu oli kyllä mannaa niin itselleni kuin laumallekin, olimme kaikki niin värsyneitä. Nukahdin itse seuraavana iltana seitsemältä sohvalle ja siirryin kymmeneltä sänkyyn, kun olin niin uupunut huonosti nukutun yön jäljiltä. Pennut nukkuivat ensin päivällä isäni syntymäpäiväkahvituksilla isän sängyn alla ja jatkoivat unimaratoonia vielä kotona kanssani.

Rankka reissu, mut tulipahan tehtyä! Ja mukavaahan se oli, vaikkakin väsyttävää.