Ongelmia ja orastavat kakkulat

 Koda on ehtinyt jo kotiutua aika hyvin. Sisäsiisteys on tosiaan todella helppoa niin kauan kuin itse muistan availla ovia. Tietenkin noin pienen pidätyskyky on rajallinen asia. Vahinkoja on siis sattunut, kun olen itse ollut liian hidas. Koda on kuitenkin hyvin siisti ja hoitaa hommansa mieluummin ulkosalla.

Samaan asiaan liittyen ehdin ihmettelemään sitä, että Kodan vatsa on alituiseen löysällä. Nappulamerkki ei ole vaihtunut kasvattajalta tullessa. Toki on mahdollista, että koira herkistyy yhtäkkiä jollekin nappulamerkille, jota on aiemmin syönyt. Olen kuitenkin tässä jo kolme päivää syöttänyt Kodalle vain ylikypsäksi keitettyä puuroriisiä ja seitiä, mutta maha ei kiinteydy siitäkään. Kävimme pari päivää sitten eläinlääkärillä verikokeissa tarkistamassa, että kyse ei ole mistään tulehduksesta (Koda oli oikein reipas) ja saimme mukaan penisilliinimikstuuran, jonka pitäisi poissulkea myös bakteerien aiheuttaman ripuloinnin. Muutosta ei kuitenkaan ole tullut! Alan tässä varmaan kokeilemaan muita nappimerkkejä. Koda on kaikesta huolimatta oikein pirteä ja energinen. Mesoan asiasta lähinnä siksi, ettei Kodan vointi myöskään huononisi. (Asian tiimoilta otetaan mielellään vastaan omia kokemuksia ja vinkkejä!)

Asiasta saappaanvarteen. Olen innolla seurannut, kuinka Kodan väritys muuttuu. Se ei tosiaan ole ollut täällä vielä edes täyttä viikkoa, mutta jo muutaman päivän sisällä olen huomannut pienia muutoksia. Seuraavassa kuvassa Koda on toista päivää kotona. Kodan silmien väliin ilmaantui pieni musta laikku. Isäntä jopa luuli sitä liaksi, kun pigmentti tuli niin nopeasti.

Seuraavassa kuva on otettu pari päivää edellisen jälkeen. Siinä Kodan kasvoissa havaittavissa jo aika paljon selkeämmät mustat juovat, jotka kulkevat ääriviivoina punertavanruskean ja valkoisen kohtien välissä!

Ero ei nyt mikään aivan valtava ole, mutta kuvien oton välissä on kuitenkin vain pari päivää. Kuva ei ihan tee kaikkein parasta oikeutta, kun värit pehmenevät ilman salamaa kuvattaessa. Olen kuitenkin ihan satavarma, että ne muuttuvat. Myös Kodan selässä oleva harmaa alue on pikkuisen tummunut.

Odotan kyllä mielenkiinnolla millainen väritys Kodalle lopulta asettuu. Huskyillä on silti yleistä, että väri muuttuu läpi koko elämän, jopa vuodenaikojen mukaan, joten kaipa tätä tässä saa seurata tovin jos toisenkin.

Ps. Koda nukkuu tuossa jaloissa ja näkee unta ehkäpä nisän imemisestä. Hirvee lutkutus! :D