Tilanne Koda

Olen aina sanonut, että siperianhuskyksi Kodan liikemuoto ei ole kaikkein viehkeintä mahdollista. Pennusta asti se on ollut kuin norsu posliinikaupassa. Vuotikkaana erikoisnäyttelyssä Kodan kropasta ja liikkeestä sanottiin seuraavaa:

"Good bone. Good body & muscle condition. Moving very loose, like a baby still."

Luusto vaikutti tuomarin silmään hyvältä. Hän kuitenkin mainitsi liikkeen olevan vauvamaisen löysää. Koda on tietenkin myös aivan valtavan suuri, joten olen ajatellut sen kokoisen ruhon kehittyvän pitkään ja ottavan oman aikansa.

Puolitoistavuotiaana Koda oli yhä hyvin kömpelö. Liike oli tiivistynyt vähän, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Aloimme käymään Hirvee Harmikoiralla dobossa, jossa tavoitteena oli vahvistaa syviä lihaksia ja saada näin tukiranka kuntoon. Dobossa Koda oppi hyppäämään. Aiemmin se ei juurikaan hyppinyt. Tuntien ohjaaja Susanna, jolla on koiranomikoulutus, totesi Kodan liikkeen olevan hiukan hassun oloista takapäästä. Hän vinkkasi meille tuntien loputtua, että kannattaisi käyttää Kodaa hierojalla tai fysioterapeutilla. Samoihin aikoihin aloin kiinnittää huomiota siihen, että Koda vetää vinossa. Aloin etsiä hierojaa, jolla olisi aikaa silmäistä Kodaa. Tämä olikin helpommin sanottu, kuin tehty.

Nyt Kodalla on plakkarissa 1v 9kk ikää. Olemme nyt käyneet kahteen kertaan hieronnassa Porin Tassucat -liikkeestä löytyneellä Janitalla. Janita sanoi Kodan olevan takapäästä aivan tukossa. Toisella kerralla tilanne tuntui olevan vielä huonompi, kuin ensimmäisellä. Hieronnassa Koda pyöri ja pärisi. Lihasten avaaminen oli kivuliasta ja inhottavaa, vaikka Janita olikin hellä ja kärsivällinen.

Janita suositteli meille, että Kodan alaselkää kannattaisi tutkia tarkemmin. Maanantaina meillä on aika eläinlääkärille, joka tutkii Kodan. Tarkoituksena olisi, että Kodasta otetaan muutama röntgenkuva, mutta kyseisessä paikassa ei oteta virallisia kuvia. Ajattelin otattaa viralliset kuvat myöhemmin, kun Koda on oikeasti varmasti jo kaiken kasvunsa venynyt.

Nyt allekirjoittanutta sitten jännittää. Viikonlopun yli vielä pitäisi odotella. Toivon kovasti, että kyseessä ei olisi esim. lonkkavika, jota ei voi parantaa. Toisaalta ymmärrän, ettei olisi mikään ihme, jos Kodassa olisi vähän jotain pielessä. Sehän oli jo syntyessään ihan käsittämättömän suuri toisiin pentuihin verrattuna. Kaikki muut pentueessa ovatkin terveitä. Koda on vähän tuollainen poikkeustapaus.

Arvatkaapa, kuka seuraavassa kuvassa on Koda? Kuva on Kodan kasvattajan ottama.