Four noble truths

Kiinnitin huomiota pari päivää sitten siihen, että Shantin vatsa alkoi "tippumaan", mikä kielii synnytyksen lähenemisestä. Eilen illalla Shanti alkoi kovasti kävelemään ja sen takajalat tärisivät. Ajattelin, että synnytys on lähellä, mutta epäilin ajankohdaksi huomisyötä. Tyttö hakeutui häkkyräänsä lepäilemään ja varmuuden vuoksi siirsin kaikki muut pois huoneesta. Värinä jatkui, mutta ravaaminen loppui, ja menimme nukkumaan. Yöllä heräsin siihen, että Shanti alkoi taas teppaamaan, mutta entistä enemmän, ja piippaili kovasti. Poltot olivat siis alkaneet. Koitin rauhoitella tyttöä ja silittelin ja hyssyttelin kaikessa rauhassa. Shanti vetäytyi takaisin häkkiin.

Yhtäkkiä Shanti pomppasi ylös häkistä ja alkoi huutaa. Huomasin sikiökalvon pilkistävän hännän alta. Nousin ylös kurkatakseni hännän alle, ja kas vain, sieltä pamahti käteeni ensimmäinen pentu kalvossaan epämääräisen veri-limalammikon saattelemana. Shanti veti uukkarin ja paineli takaisin häkkiin makaamaan. Laskin pennun sen eteen, mutta se vain piippasi ja värisi. Rikoin sitten itse pennun kalvon, nappasin pyyhkeen ja hieroin pentua sen verran, että se alkoi hiukan kiemurtelemaan ja höpöttämään. Koska Shanti ei osoittanut mitään mielenkiintoa pennun hoitamista kohtaan, lähdin keittiöön hakemaan lankaa napanuoraa varten.

Takaisin tullessani tunsin itseni hiukan ääliöksi, sillä Saana oli jo hoitanut ensimmäisen pennun ja availi toisen kalvoja. Shantin mielenkiinnottomuus pentua kohtaan johtui siis siitä, että seuraava tuli samaan hyömyyn ja se täytyi lykätä ulos. Kun tämä homma oli tehty, tyttö alkoi pesemään ja hoivaamaan jälkikasvua. Minä vein välineet takasisin ja totesin, että antaa sen tehdä hommat, joka hommat osaa. Siispä jäin istumaan häkin viereen ja annoin Shantin jatkaa touhujaan.

Melkein puolitoista tuntia kului niin, ettei tapahtunut mitään. Aloin jo pelätä, että jossain on jotain vikaa. Kolmas pentu tuli kuitenkin pienen lepotauon jälkeen ja neljäs seurasi jonkun ajan kuluttua.

Tässä sitä nyt ollaan, ja haskeilta nuo muuten näyttää. Neljä kakaraa Saana puski maailmaan ja ne ovat kaikki tosi suuria, reippaita ja elinvoimaisia. Ruoka maistuu ja kovasti muhmuttavat menemään tuolla makkarissa. Shanti on tosi esimerkillinen toiminnassaan. Hoitaa hellästi ja määrätietoisesti. Olen tosi iloinen.

Tässä minihunnit saapumisjärjestyksessä:

1. Piebald uros klo. 4.46

2. Tumma riista narttu valkoisella kranssilla klo. 5.06

3. Tumma riista narttu niskatäplillä klo. 6.39

4. Tumma riista uros klo. 7.23

Komia katras, vaikka näin ihte sanonkin. Yö meni sekä minulta, että Saanalta aika paljolti ilman unta. Nukahdin itse uudelleen joskus kahdeksan jälkeen pariksi tunniksi, ja Shanti nukkui hiukan pentujen 2. ja 3. välissä ja enempi vähempi lepäilee, minkä hoitamiselta kerkeää.

Muut koirat heitin aamulla tarhoihin. Nuuskuttelu oli kohtalaisen intensiivistä. Polar myös yöllä piippaili, kun vauvojen ääni alkoi kuulua. Kyllä meillä kaikki tiesi, että jotain outoa täällä tapahtuu. Kaikki muut olivatkin levottomia, paitsi Koda, joka kävi makkarin ovella nuuskaisemassa pyyhettä, ja poistui ottamaan lukua keittiöön.